Kevätkukat kukoistavat

Puutarhassani on nyt paljon kukkivia kasveja. Viime viikko on ollut aurinkoinen ja lämmin. Viimeksi satoi edellisenä viikonloppuna, mutta sitä on vaikea uskoa. Niin kuivalta nyt näyttää. Suorastaan huolestuttavalta. Oman puutarhansa hoitaja toivoisi sadetta säännöllisin väliajoin, mieluiten tietysti yöllä. Ainakin kaksi kertaa viikossa pitäisi sataa.

Koivut kukkivat tänä vuonna erityisen runsaasti ja keltainen pöly peittää pinnat ulkona. Marjapensaat jo kukkivat ja hedelmäpuut ovat aloittamassa kukintaansa. Pihallani on vain pieniä pensaita ja puita, jotka olen itse istuttanut. Vanhat omenapuut vei tyvilaho muutama vuosi sitten. Puut voivat selvästi huonosti ja molemmat lopulta kaatuivat omia aikojaan. Hedelmäpuut on pidettävä verkotettuina ympäri vuoden peurojen takia.

Minulla on mahdollisuus viettää joka päivä aikaa pihallani. On kuitenkin vaikea istua paikallaan hetkeä kauempaa. Huomaan olevani kaiken aikaa nyppimässä rikkaruohoja. Se kyllä kannattaa, sillä jatkuvasti nypittynä heinä ei pääse valloittamaan penkkejä. Matalat kasvit näyttävät kauniilta ilman törröttäviä korsia. Jotkut kuljettavat koiriaan päivästä toiseen samoja reittejä, minä sen sijaan nypin rikkaruohoja ja käyn kukkapenkkini läpi päivittäin.

Vuorenkilpi on kukkinut jo pitkään ja runsaana. Se on saanut olla rauhassa peuroilta. Olen käyttänyt sitä monissa perennaryhmissä ja saanut sen leviämään niistä muutamista taimista, jotka pihallani alunperin kasvoi. 

Tarhakylmänkukkakin on kukkinut pitkään ja on tänä vuonna ollut suurempi kuin edellisenä. Tänään se on jo laskastunut. Uskaltaisinkohan syksyllä jakaa sitä.

Maksaruoho on tehokkaan kitkemisen ansiosta voimistunut ja kasvaa kauniina ja tiheänä. Tätäkin kasvia olen käyttänyt paljon eri paikoissa ja levittänyt pihalla alunperin ollutta kasvustoa suuremmaksi.

Kevätesikko on kukkinut jo pitkään. Olen saanut sen leviämään koko pihan alueelle ja alkuperäisen kasvuston moninkertaistumaan.

Raparperi ja lipstikka ovat kauniita kasveja. Molempia käytän myös keittiössä. Aion tämä vuonna kokeilla peston valmistusta lipstikasta.

Sammalleimu on juuri aloittamassa kukintaansa. Sitäkin minulla on useissa perennaryhmissä. Sen historia on sama kuin niin monen kasvin eli olen levittänyt menestyksellä pihan alkuperäistä kasvia moneen paikkaan. Sen sekaan tuppaa kasvamaan heinää, joten olen syksyllä kaivanut juuristoa reippaalla kädellä sen poistamiseksi. Näyttää siltä, että onnistuin vähentämään heinän määrää enkä tuhonnut itse leimua.

Tänään on näkyvissä jo syreenien nuput ja keltapäivänliljat ovat kasvattaneet kukkavartensa. Angervopensas kukkii myös kohta. Näin myös muutaman kukan verikurjenpolvissa, vaikka se muistaakseni kukkii vasta juhannuksen aikoihin. Kaikki perennat kasvavat kokoa päivittäin.

Vihreetä!

Kolme viikkoa kulunut siitä, kun kirjoitin viimeksi. Edistystä on tapahtunut paljon sinä aikana. Ruohikkoalueet on nyt vihreät, melkein kaikkien perennoiden alut on näkyvissä, sipulikasvit kukkivat ja pensaissa on kunnon silmut. Syksyllä kylvämäni harjaneilikat ovat itäneet ja muodostavat sirkkalehtimattoja moniin kukkapenkkeihini. Vuosien aikana olen oppinut tuntemaan kaikkien perennoitteni alut tosi pieninä. Niinpä pystyn jo alkuvaiheessa nyppimään eitoivotut kasvit, joita ovat erityisesti vuohenputki, mutta myös vuohenkello, joka yrittää vallata kaikki kukkapenkkini. Heinät yritän poistaa jo pieninä tupsuina, sillä en ole unohtanut, miten heinä oli ehtinyt vallata puutarhan muutamassa vuodessa ennen minun tuloani.

Perjantaina kävin tänä keväänä ensimmäistä kertaa taimimyymälässä, enkä päässyt sieltä ilman ostoksia. Tänään olen istuttanut kaksi valkoista tarhakylmänkukkaa,  kaksi kääpiönepalinhanhikkia ja pari muuta matalaa perennaa, joiden nimi ei nyt tässä tule mieleen.

Tänään olen myös siirtänyt yhden pallohortensian uuteen paikkaan ja sen paikalle keltaisia päivänliljoja sekapenkistä. Samasta penkistä olen siirtänyt päivänkakkaroita sellaiseen kohtaan, jossa kasvoi viime kesänä enimmäkseen rikkaruohoja. Puutarhan hoitaminen sisältää jatkuvaa kasvien siirtoa, aukkojen täyttämistä ja yritystä luoda täydellinen kukkapenkki.

Olen istuttanut scilloja pensaiden alle ja kukkapenkkeihin. Unelmoin niiden leviävän kaikkialle niinkuin olen nähnyt monissa pihoissa Tammisaaressa. 

Tässä kasvaa jättipoimulehtiä, kevätesikoita ja kevätvuohenjuuria, jotka ovat ovat juuri nupullaan.

Tätä lilanväristä tarhakylmänkukkaa en edes muista istuttaneeni, onkohan se ilmestynyt kukkapenkkiin jostain vanhasta kavustosta.

Tähän on kasvamassa kultapiiskumatto, seassa on muutamia kultapallojakin. Kultapiiskut olen kaivanut aikanaan joutomaalta tien toiselta puolelta. Siellä sitä kasvaa edelleenkin todella runsaasti. 

Ikivihreä vuorenkilpi on juuri alkanut kukkia. Kukat maistuvat peuroille ja yleensä puolet niistä joutuu näitten suihin, kukkavarsi vain jää törröttämään.

Puutarhassani on myös pikkuinen japanilaishenkinen paikka, joka kesän aikana häviää täysin kasvien alle. Taustalla häämöttää ruosteinen kynttilälyhty, jonka sytytän ainakin pyhäinmiestenpäivänä ja jouluna. Lyhdyn luona on Hiidenmaalta, isoäitini kotisaarelta tuotuja kiviä ja kivikasa on minulle ja eestiläisen isäni ja äitini muistopaikka.