Hyötykasvitarhani on ihana

Uudella hyötykasvitarhalla kaikki kylvökset kasvavat runsaina ja vehreinä. Heinäkuussa on ollut paljon hellepäiviä ja vain muutama sade, ei kuitenkaan yhtään kokonaista sadepäivää. Olen kastellut taimilaatikot perusteellisesti kahdesti ja kosteus tuntuu pysyvän hyvin.

 

Kuvien ottamisen jälkeen on laatikoista korjattu kaikki pinaatti ja tilli sekä osa lehtikaalista. Kasvamassa ovat edelleen punajuuret, pavut, herneet ja loput lehtikaalit. Lisäksi laatikoissa on kehäkukkaa ja pienikukkaista samettiruusua.

Lehtisalaattia, rukolaa, mangoldia ja yrttejä kasvaa jo aikaisempina vuosina tehdyissä laatikoissa.

 

harjaneilikka kukkii puutarhassani siellä sun täällä

Helteistä aurinkosäätä on kestänyt viikon ja puutarhani on kuiva kuin se ei olisi nähnyt vettä viikkoihin. En kuitenkaan kastele perennojani. Kasvitarhaani olen kastellut yhden kerran ja toivon, että syvä kasvualusta ja pohjalla oleva savi pitävät sen tarpeeksi kosteana.

Viikon aikana ovat useat kukkalajit puhjenneet kukkaan. Harjaneilikkaa olen onnistunut kylvämällä saamaan sinne sun tänne ja siitä olen mielissäni.

Verikurjenpolvi, jota  myös on monissa kukkapenkeissäni, on jo kukkinut useita viikkoja.

 

Uusi perenna puutarhassani on suloinen helokki, joka onneksi leviää tehokkaasti. Syksyllä aion tehdä sille lisää tilaa vähentämällä jättipoimulehteä, joka on myös kova leviämään. Naapurini Erja saa sitä sitten omaan puutarhaansa. 

Keväällä unohdin kokonaan kuvanneeni puutarhan kukkimista. Lisään tähän nämäkin ihanat kuvat.

Nämä kevätesikot on kuvattu 22.5. Ihanasti pilkottavat lemmikit ja skillat muiden kasvien joukosta

 

Nämä tuoksuvat narsissit istutin puutarhaani viime syksynä.

Tulppaanit laitoin myös viime syksynä varta vasten paikkaan, johon tulee aina lemmikkiä. Näin kaverini Annan puutarhassa tällaisen kombinaation ja halusin sellaisen omaanikin.

Olen perustanut hyötykasvitarhan

Olen rakentanut puutarhaani toistakymmentä vuotta, mutta hyötyviljelyni on rajoittunut marjapensaisiin ja hedelmäpuihin. Peurojen lähes jokaöinen vierailu puutarhassa on saanut minut lykkäämään hyötytarhan rakentamista. Viime tammikuussa tein päätöksen: tänä kesänä rakennan kasvilaatikot ja sijoitan ne marjapensaiden lomaan verkkoaitauksen sisään. Nyt se on tehty.

Rakensin taimilaatikot puretuista seinälaudoista, joita olen varastoinut useita vuosia. Laatikoiden koon määräsin kaveriltani saamieni ikkunoiden mukaan, jotta voisin varhain keväällä laittaa lasikannet päälle. Käsittelin määrämittaan sahatut laudat tervaseoksella (1 osa hautatervaa+1 osa pellavaöljyvernissaa+1 osa havupuutärpättiä). Rakensin laatikot kahden laudan korkuiseksi eli n. 40 cm korkeiksi ja vuorasin sisäkyljet paksulla läpinäkyvällä muovilla. Laatikoiden paikoilleen asettaminen oli haaste, koska pihani on kalteva ja halusin lisäksi, että kuljet ovat linjassa toistensa kanssa. Laatikot muodostavat n. 3 x 3 metriä suuren alueen kyljet ja ovat alueen kulmissa. Täytin suodatinkankaalla pohjustetut laatikot kolmella maa-aineksella: pohjalle savea, sitten karkeaa kompostia ja lopuksi puutarhamultaa säkistä. Kylväminen tapahtui toukokuun viimeisenä päivänä.

Siemenet olivat jo itäneet, kun sain aikaiseksi verkkoaidan alueen ympärille. Kiinnitin pystytolpat laatikoiden kylkeen ruuveilla ja verkon tolppiin nippusiteillä. Kulkuaukkoa varten piti juntata maahan yksi tolppa. Sain aitauksen valmiiksi juuri ennen juhannusta. Olen niin tyytyväinen suoritukseeni, että suorastaan lähden lentoon.

 

Taimilaatikoita on neljä kappaletta ja jokaisessa aitauksen kulmassa on laatikko. Niiden väliin jää pieni nurmikkoalue, kolme karviaispensasta ja yksi pieni omenapuu sekä kukkia, jotka olivat omenpuun alla. Kukka-alueen voin käyttää ensi vuonna hyötyviljelyyn, kukat voin siirtää muualle.

Laatikoihin olen kylvänyt pinaattia, tilliä, herneitä, lehtikaalia, pensaspapua, punajuurta, kehäkukkia ja kääpiösamettikukkaa. Ahdasta taitaa tulla, kun taimet pääsevät kunnolla kasvuun.

Lähellä talon ulko-ovea on vielä kaksi taimilaatikkoa yrteille. On kätevää noutaa niitä sieltä keittiöön ruokaa tehdessä. 

Tämä vuosi on hyötyviljelyn suhteen vielä kokeilua ja opettelua. On tosi kiva tehdä jotain uutta.

puutarhani kevät ja alkukesä

Blogini toimii itselleni päiväkirjana ja niinpä raportoin tähän lyhyesti tämän kevään ja alkukesän tilanteen. 

Kevät ja kasvukausi alkoi epätavallisen aikaisin. Talven aikana maa oli muutaman kerran täysin lumeton ja puutarhastani oli kaikki lumi sulanut maaliskuussa. Harmi, etten kirjannut tarkempaa päivämäärää. Kasvu alkoi jo huhtikuussa, jolloin olisin halunnut levittää kompostoitua hevosenlantaa perennapenkeilleni. Sitä vaan ei ollut mistään saatavissa ennen toukokuun loppua. Muutenkaan kaupat eivät olleet varautuneet aikaiseen sesonkiin, joten multaakaan ei ollut tarjolla oikean aikaan. Se ei kylläkään puutarhaani haitannut, mutta työintoa olisi ollut ja  tuntui turhauttavalta, ettei päässyt mielipuuhiinsa toden teolla.

Toukokuun säät olivat kesäiset ja välillä helteisetkin. Perennat kasvoivat hyvin ja puutarha tuntui olevan aikataulussa kaksi viikkoa edellä. Kesäkuun alussa alkoi kuukauden kestävä erityisen viileä ja sateinen jakso, jolloin luonto palautui aikataulussaan normaaliin tilaan.

Heinäkuu toi tullessaan kesäiset olosuhteet. Viileiden säiden ja runsaan vedentulon ansiosta alkukesän perennat ovat kukkineet pitkään ja runsaina.

Verikurjenplvea, ketoneilikkaa, akileijaa, ahomansikkaa. Kevätesikot ovat jo aikaa sitten kukkineet ja kurjenkello vastaa valmistautuu siihen.

 

Ajuruohoja, maksaruohoja ja mäkimeiramia, vuorenkilpeä. Ruskoliljat ovat jo kukkineet, joutuivat kylläkin peuran suuhun ennen kukinnan loppua.

  

Jättipoimulehden väri on ihanan limenvihreä. Kallionauhus kukkii vasta syksyllä, mutta sen lehdet poikkeavat kivasti vöäriltään muusta kasvustosta.

 Yleiskuva puutarhasta on ihanan runsas ja vehreä.

Nurmikolle on kasvanut niin kaunis päivänkakkara-alue, että olen jättänyt osan alueesta leikkaamatta. Se on jatkanut kukkimistaan viikosta toiseen.