Valmiina talveen ja uuteen kevääseen

Tänä vuonna on ollut hieno syksy, Tähän mennessä täällä etelärannikolla ei ole satanut kertaakaan lunta. Pari muutaman päivän pakkasjaksoa  on ollut. Aurinko on paistanut silloin tällöin niinkuin tänäänkin. Sadettakin on saatu ihan sopivasti.

Syksyn aikana on ollut monta puutarhatyöhön innostavaa viikonloppua ja olenkin tapani mukaan katkonut perennat sitä mukaa, kun ne ovat muuttuneet täysin kuolleen näköisiksi ja minun silmääni epäsiisteiksi pehkoiksi. Pitemmät perennat olen katkonut  latvasta alkaen vähän kerrallaan pitkäteräisillä saksilla ja antanut roskien pudota kukkapenkkiin. Olen jättänyt kaiken penkkiin maatumaan.

Kuva on otettu tänään. Puutarhani näyttää nyt ihan samanlaiselta kuin se tulee olemaan lumien sulettua keväällä.

Olen valmistautunut seuraavaan puutarhakauteen myös huoltamalla kumisaappaani ja leikkaavat puutarhatyökaluni. Saappaat pesin mäntysuopavedessä harjalla ja hieroin pintaan kumijalkineille tarkoitettua hoitoainetta. 

Leikkaavat työkalut sain huoltaa asiantuntijan opastuksella. Osallistuin tällä viikolla Hyötykasviyhdistyksen Länsi-Uudenmaan alaosaston jäseniltaan. Ilta oli järjestetty Fiskars-yhtiön Billnäsin tehtaalle. Mukana oli kymmenkunta jäsentä. Kaikki saivat tuoda omat työkalunsa mukaan. 

Yhtiöstä oli mukana kolme tuotekehityksen parissa työskentelevää henkilöä, joista jo eläkkeelle jäänyt, 41 vuotta tehtaalla työskennellyt Veikko Mäkipelto näytti jokaiselle kädestä pitäen, miten teriä viilataan oikein. Veikon, muotoilija Heli Säden ja tuotesuunnittelija Sami Lyytikäisen johdolla meillä oli myös mahdollisuus kiertää tuotantotiloissa ja nähdä työkalujen valmistusta.

Saimme  tutustua  leikkaavien työkalujen malleihin. Totesin, että tarvitsen uusia saksia, mutta en ole vielä varma valitsenko sakset paksumpia oksia varten vai hankinko hyvin pitkävartiset ohuempia varten. Kumpiakin tarvitaan, mutta toistaiseksi aika vähän minun puutarhassani. Teroituksen jälkeen vielä öljysin työkalujen terät ja nivelet. Lupasin itselleni, että hoidan teroitusta tästä lähtien tiheämmin,  useita kertoja kesässä.

Puutarhan ruska

Tänään päivä alkoi harmaana ja sateisena. Puutarha näyttää ruskealta ja apealta. Mutta vielä viikko kaksi sitten se oli harvinaisen värikäs. Tänä vuonna ovat kaikki todenneet, että ruska on Etelä-Suomesssa ollut erityisen hieno. Se näkyi myös omassa puutarhassani. 

Huomenna aion alkaa raivata puutarhastani kuolleita perennoja ja pudonneita lehtiä. Keväällä on heti siistiä, kun perennapetkit paljastuvat lumen alta. On ihanaa kulkea nenä maassa ja tutkia pikkiriikkisiä kasvien alkuja.

Olen istuttanut lisää sipuleita ja kaveriltani saatuja perennoja. Olen myös antanut syyslannoitetta, jotta kasvit selviävät paremmin talven rasituksista. Siemeniäkin olen kylvänyt moneen penkkiin. Jo nyt tuntuu kivalta odottaa kevättä.

Verikurjenpolvi on muuttunut tummanpunaiseksi ja keltapäivänlilja kullankeltaiseksi.

 

 Angervopensaat ja etualalla kasvava maksaruoho loistavat punaisina.

Pation pylväitä pitkin kiivenneen humalan olen jo poistanut, kun se kuivui ruskeaksi ja rumaksi.

 Kaverilta saatu kulahtanut tuoli löysi heti paikkansa. Tähän paistaa aurinko iltapäivällä.

 Puutarhamajani on jatkuva kuvauskohteeni.

 Talon väri sopii ihanasti tähänkin vuodenaikaan.

Hopeanvärisit kanervat pation kaiteella tuovat viileän värielementin ruskan joukkoon.

Loppukesä on ihanaa aikaa

Kylläpä kaikki on puutarhassa kookasta ja runsasta. 

Kuumimpien ja sateettomien päivien loputtua olen löytänyt itseni taas istuttamasta ja siirtelemästä kasveja. Tämä tarve ei tunnu loppuvan ja siitä olen mielissäni. Pelkkä katselu ja nauttiminen ei riitä minulle. Puutarhan rakentaminen on loputonta hiomista ja oikeiden mittasuhteiden etsimistä.

Ennen syksyn raivauksia aion vielä heitellä siemeniä ja istuttaa lisää sipulikasveja. Kaverini Maija-Liisa haluaa luopua monista yrteistä omassa puutarhassaan ja niiden siirto on hoidettava. Odotan vähän sadetta ennenkuin ryhdyn siihen. 

 Humala peittää pergolan pylväät

 Pallohortensin jouduin leikkaamaan keväällä alas, kun lumi oli painanut sen lakoon. Kesän aikana kasvoi uudet varret, joihin tuli kukat.

 Puutarhamajan sisällä on ihana hämyisä tunnelma iltavalaistuksessa.

Verannan ikkunalla on tänä kesänä ollut muhkea kukkaloisto, pelargonioita sekä vaahtera-aulia.

Inspiraatiomatkalla Westersin puutarhassa

Pitkästä bloginpäivitystauosta huolimatta puutarhaintoni on tallella. Väillä vaan tuntuu, että ole mitään uutta kirjoitettavaa tai kuvattavaa.

Harvinaisen kuiva kesä aiheuttaa huolta kasvien selviämisestä. Joitakin perennoja olen ryhtynyt kastelemaankin, mutta koko ajan on huoli siitä, että siitä on haittaa. Nimittäin, jos ne eivät saa tarpeeksi vettä, ei kosteus ulotu juurten kärkiin asti ja ne alkavat nousta lähemmäksi pintaa ja joutuvat siten vielä enemmän kärsimään kuivuudesta.

Yhden uuden asian olen ottanut tänä kesänä ohjelmaani. Olen alkanut parantaa maata turpeella. Minulla on paljon kivikkokasvialueita. Jotkut ovat kituuttaneet kuivassa harmaassa maassa jo pitkään. Nyt olen kattanut kaikki alueet turpeella, varmaan pari sataa litraa on kulunut. Hoito näyttää toimivan. Mehikasvitkin ovat kasvaneet kokoa ja näyttävät mehevämmiltä kuin ennen. Innoissani lykkään turvetta myös katteeksi muille kasveille. Ainakin se kaunistaa ja siistii maata.

Tänään kävin lataamassa akkujani Westersin puutarhassa, jo toista kertaa tänä kesänä. Tässä muutama kuva sieltä. Tällaista kukkaloistoa en pysty saamaan aikaiseksi. Nämä ovat pikkukukkaista samettikukkaa, jonka siemeniä sain Westersistä kesäkuun alussa. Omani ovat kyllä kunnolla kasvaneet, mutta eivät näytä merkkiäkään kukkimisesta. Sitä tarvitaan, jotta saisin siemeniä ensi vuodeksi, koska kasvi on yksivuotinen.

Salaattien kasvattajana en myöskään ole kaksinen, joten tässä kuva inspiraatioksi. Kehäkukkameri on minulla myös vasta haaveen tasolla.

Paluumatkalla ostin laventelintaimia ja istutin ne välittömästi kotiin palattuani. Sijoitin ne paahteiseen paikkaan, jonka näen istuessani verannan pöydän ääressä.

Kukkamarkkinoilla Tûrissa 18.5

Luonto on kuronut kiinni myöhästyneen kasvuun lähdön, tuntuu jopa siltä, että se on normaalia edellä. Viime kesän sateisuus on antanut voimaa kasveille ja kaikki on vehmasta ja runsasta.

Nyt kevätesikoiden kukinta alkaa olla lopussa, narsissit ovat lakastuneet ja lemmikitkit näyttävät kohta kuihtuvan. Tällä hetkellä minun pihassani kukoistaa vain sammalleimu. Sen sijaan nupullaan on paljon kasveja.

Kävin ottamassa vauhtia puutarhakesään Eestissä tutustumalla muutamaan kiinnostavaan puutarhaan ja osallistumalla Tûrin legendaarisille kukkamarkkinoille. Sieltä lähti mukaani kukkivia narsisseja sipuleineen, neljää eri lajia. Lisäksi ostin kaksi limenväristä ruusua ja yhden syklaaminpunaisen kärhön, ensimmäisen kärhöni. Kaikki istutin puutarhaan heti palattuani matkalta.

Kukkamarkkinoilla oli ihastuttava tunnelma, suurten lehtipuiden alla useita väyliä ja niillä myyntikojuja vieri vieressä

 Matkaseuranani oli Maija, joka oli tässä vaiheessa ostanut paria ruusua. Tanakka puutarhaharava on minun hankintani. Sain sen kotiin asti, vaikka pelkäsin unohtavani sen jonnekin matkan varrella.

   Tässä myydään narsisseja, joilla on sipuli mukana. Näitä ostin neljää eri lajia. En ole ennen törmännyt tällaisiin jo kasvaviin sipulikasveihin.

Kuulin kasvien ääntelevän!

Säät on koetelleet luontoa tänä keväänä. Ilma on ollut viileä, mutta poutainen ja kova tuuli on kuivattanut maan pintaa. Yhtäkkiä tuli kesäinen lämpö. Keskiviikkona 8.5 oli kuuma auringonpaiste. Sen päivän aikana kasvit kasvoivat silminnähden. Minä myös kuulin niistä lähtevän pienen nitinän. Seuraavana parina yönä ja torstaipäivänä saatiin sadetta. Se oli todella tervetullutta ja sillä oli selvästi näkyvä vaikutus. Vihreys lisääntyi ihanasti.

Vihreät perennatupsut alkavat peittää kukkapenkkejä. Tässä vaiheessa on helppo poistaa ei-toivotut kasvit, mitä teenkin ahkerasti. 

Pation reunukseen istutin syksyllä idänsinililjoja. Hyvin lähtivät kasvuun. Tämä kohta peittyy myöhemmin korkeiden kasvien taakse.

Löysin Portugalista tuomilleni kiville paikan, johon ne istuvat mitä parhaiten.

Uusin viime syksynä muutaman perenna-alueen ja kaikki istutukset näyttävät lähteneen hyvin kasvuun. Vasta myöhemmin näen, miten tasapainoinen alueista on tullut. Olenko istuttanut liikaa erilaisia lajeja ja onko lajien korkeussuhteet toisiinsa nähden oikeita? Onko värimaailma balanssissa?

Tätä on odotettu, kevättä ja puutarhatöitä!

Viime viikonlopun auringonpaiste ja lämpö kuivatti puutarhani ja pääsin mielipuuhaani. Onneksi olin ollut syksyllä ahkera ja tehnyt kunnon syyssiivouksen. Nyt sain nauttia pienestä siistimisestä ja kivien säätämisestä.

Sipulikasvit ovat hyvällä alulla ja sinivuokotkin auenneet. Kun vertaan edellistä vuotta, ei tilanne näytä sittenkään pahalta. Aikalailla samassa vaiheessa ovat kasvit, vaikka kevääntulo on ollut hyvin hidas. Eli lumen alla tapahtuu kasvua, vaikka on ollut pakkasta öisin.

 Ikivihreät vuorenkilvet ovat jo nousseet pystyyn, vaikka paljastuivat lumen alta kovin kärsineen näköisinä.

 Narsissit ovat jo kasvamassa ja joukossa on nousemassa myös keltapäivänliljan taimia. Taustalla näkyvä talo on naapurin.

Nämä krookukset istutin viime syksynä sitruunatimjamimättään keskelle. Yöksi laitan verkon päälle, etteivät peurat kävelisi päältä. Ne myös syövät näitä kukkia.

Syksyllä Portugalista tuomani kivet pääsivät nyt puutarhaani. Kivi on haurasta ja punaista niinkuin tiiliskivi.

Kevään merkki: mieli siirtyy jo puutarha-asioihin

Eilen sunnuntaina oli ensimmäinen kunnolla aurinkoinen kevätpäivä. Se sai minut ulos puutarhaan kameran kanssa, vaikka piha on lumen vallassa eikä ole koko talvena houkutellut kuvaamaan.

Otin kuvat auringon ollessa hyvin alhaalla klo 17.30. Valo heijastui kauniisti huvinmajan ikkunoihin.

Puutarhassa oleva rekvisiitta erottuu lumen keskeltä hauskasti. Kesällä kaikki peittyy runsaan vihreyden sekaan.

Innostus kasveihin ja puutarhaan ohjelmoi ihmistä näköjään automaattisesti. Auringon alkaessa paistaa ja pihan ollessa lumen vallassa puutarhaihminen kohdistaa huomionsa huonekasveihin. Niinpä minäkin eilen hoitelin pelargoniani ottamaan vastaan uuden kasvukauden leikkaamaalla ja perusteellisesti kastelemalla ja lannoittamalla. Ensimmäiseksi tänä aamuna menin katsomaan, miten ne voivat. Toistaiseksi ainakin tosi hyvältä näyttää. Kun valo lisääntyy ja päivät lämpenevät, siirrän ne verannan ikkunalaudoille.