Hyötykasvitarhani on ihana

Uudella hyötykasvitarhalla kaikki kylvökset kasvavat runsaina ja vehreinä. Heinäkuussa on ollut paljon hellepäiviä ja vain muutama sade, ei kuitenkaan yhtään kokonaista sadepäivää. Olen kastellut taimilaatikot perusteellisesti kahdesti ja kosteus tuntuu pysyvän hyvin.

 

Kuvien ottamisen jälkeen on laatikoista korjattu kaikki pinaatti ja tilli sekä osa lehtikaalista. Kasvamassa ovat edelleen punajuuret, pavut, herneet ja loput lehtikaalit. Lisäksi laatikoissa on kehäkukkaa ja pienikukkaista samettiruusua.

Lehtisalaattia, rukolaa, mangoldia ja yrttejä kasvaa jo aikaisempina vuosina tehdyissä laatikoissa.

 

harjaneilikka kukkii puutarhassani siellä sun täällä

Helteistä aurinkosäätä on kestänyt viikon ja puutarhani on kuiva kuin se ei olisi nähnyt vettä viikkoihin. En kuitenkaan kastele perennojani. Kasvitarhaani olen kastellut yhden kerran ja toivon, että syvä kasvualusta ja pohjalla oleva savi pitävät sen tarpeeksi kosteana.

Viikon aikana ovat useat kukkalajit puhjenneet kukkaan. Harjaneilikkaa olen onnistunut kylvämällä saamaan sinne sun tänne ja siitä olen mielissäni.

Verikurjenpolvi, jota  myös on monissa kukkapenkeissäni, on jo kukkinut useita viikkoja.

 

Uusi perenna puutarhassani on suloinen helokki, joka onneksi leviää tehokkaasti. Syksyllä aion tehdä sille lisää tilaa vähentämällä jättipoimulehteä, joka on myös kova leviämään. Naapurini Erja saa sitä sitten omaan puutarhaansa. 

Keväällä unohdin kokonaan kuvanneeni puutarhan kukkimista. Lisään tähän nämäkin ihanat kuvat.

Nämä kevätesikot on kuvattu 22.5. Ihanasti pilkottavat lemmikit ja skillat muiden kasvien joukosta

 

Nämä tuoksuvat narsissit istutin puutarhaani viime syksynä.

Tulppaanit laitoin myös viime syksynä varta vasten paikkaan, johon tulee aina lemmikkiä. Näin kaverini Annan puutarhassa tällaisen kombinaation ja halusin sellaisen omaanikin.

Olen perustanut hyötykasvitarhan

Olen rakentanut puutarhaani toistakymmentä vuotta, mutta hyötyviljelyni on rajoittunut marjapensaisiin ja hedelmäpuihin. Peurojen lähes jokaöinen vierailu puutarhassa on saanut minut lykkäämään hyötytarhan rakentamista. Viime tammikuussa tein päätöksen: tänä kesänä rakennan kasvilaatikot ja sijoitan ne marjapensaiden lomaan verkkoaitauksen sisään. Nyt se on tehty.

Rakensin taimilaatikot puretuista seinälaudoista, joita olen varastoinut useita vuosia. Laatikoiden koon määräsin kaveriltani saamieni ikkunoiden mukaan, jotta voisin varhain keväällä laittaa lasikannet päälle. Käsittelin määrämittaan sahatut laudat tervaseoksella (1 osa hautatervaa+1 osa pellavaöljyvernissaa+1 osa havupuutärpättiä). Rakensin laatikot kahden laudan korkuiseksi eli n. 40 cm korkeiksi ja vuorasin sisäkyljet paksulla läpinäkyvällä muovilla. Laatikoiden paikoilleen asettaminen oli haaste, koska pihani on kalteva ja halusin lisäksi, että kuljet ovat linjassa toistensa kanssa. Laatikot muodostavat n. 3 x 3 metriä suuren alueen kyljet ja ovat alueen kulmissa. Täytin suodatinkankaalla pohjustetut laatikot kolmella maa-aineksella: pohjalle savea, sitten karkeaa kompostia ja lopuksi puutarhamultaa säkistä. Kylväminen tapahtui toukokuun viimeisenä päivänä.

Siemenet olivat jo itäneet, kun sain aikaiseksi verkkoaidan alueen ympärille. Kiinnitin pystytolpat laatikoiden kylkeen ruuveilla ja verkon tolppiin nippusiteillä. Kulkuaukkoa varten piti juntata maahan yksi tolppa. Sain aitauksen valmiiksi juuri ennen juhannusta. Olen niin tyytyväinen suoritukseeni, että suorastaan lähden lentoon.

 

Taimilaatikoita on neljä kappaletta ja jokaisessa aitauksen kulmassa on laatikko. Niiden väliin jää pieni nurmikkoalue, kolme karviaispensasta ja yksi pieni omenapuu sekä kukkia, jotka olivat omenpuun alla. Kukka-alueen voin käyttää ensi vuonna hyötyviljelyyn, kukat voin siirtää muualle.

Laatikoihin olen kylvänyt pinaattia, tilliä, herneitä, lehtikaalia, pensaspapua, punajuurta, kehäkukkia ja kääpiösamettikukkaa. Ahdasta taitaa tulla, kun taimet pääsevät kunnolla kasvuun.

Lähellä talon ulko-ovea on vielä kaksi taimilaatikkoa yrteille. On kätevää noutaa niitä sieltä keittiöön ruokaa tehdessä. 

Tämä vuosi on hyötyviljelyn suhteen vielä kokeilua ja opettelua. On tosi kiva tehdä jotain uutta.

puutarhani kevät ja alkukesä

Blogini toimii itselleni päiväkirjana ja niinpä raportoin tähän lyhyesti tämän kevään ja alkukesän tilanteen. 

Kevät ja kasvukausi alkoi epätavallisen aikaisin. Talven aikana maa oli muutaman kerran täysin lumeton ja puutarhastani oli kaikki lumi sulanut maaliskuussa. Harmi, etten kirjannut tarkempaa päivämäärää. Kasvu alkoi jo huhtikuussa, jolloin olisin halunnut levittää kompostoitua hevosenlantaa perennapenkeilleni. Sitä vaan ei ollut mistään saatavissa ennen toukokuun loppua. Muutenkaan kaupat eivät olleet varautuneet aikaiseen sesonkiin, joten multaakaan ei ollut tarjolla oikean aikaan. Se ei kylläkään puutarhaani haitannut, mutta työintoa olisi ollut ja  tuntui turhauttavalta, ettei päässyt mielipuuhiinsa toden teolla.

Toukokuun säät olivat kesäiset ja välillä helteisetkin. Perennat kasvoivat hyvin ja puutarha tuntui olevan aikataulussa kaksi viikkoa edellä. Kesäkuun alussa alkoi kuukauden kestävä erityisen viileä ja sateinen jakso, jolloin luonto palautui aikataulussaan normaaliin tilaan.

Heinäkuu toi tullessaan kesäiset olosuhteet. Viileiden säiden ja runsaan vedentulon ansiosta alkukesän perennat ovat kukkineet pitkään ja runsaina.

Verikurjenplvea, ketoneilikkaa, akileijaa, ahomansikkaa. Kevätesikot ovat jo aikaa sitten kukkineet ja kurjenkello vastaa valmistautuu siihen.

 

Ajuruohoja, maksaruohoja ja mäkimeiramia, vuorenkilpeä. Ruskoliljat ovat jo kukkineet, joutuivat kylläkin peuran suuhun ennen kukinnan loppua.

  

Jättipoimulehden väri on ihanan limenvihreä. Kallionauhus kukkii vasta syksyllä, mutta sen lehdet poikkeavat kivasti vöäriltään muusta kasvustosta.

 Yleiskuva puutarhasta on ihanan runsas ja vehreä.

Nurmikolle on kasvanut niin kaunis päivänkakkara-alue, että olen jättänyt osan alueesta leikkaamatta. Se on jatkanut kukkimistaan viikosta toiseen.

Istutushommia vuoden ensimmäisenä päivänä

Enpä ole koskaan ennen elämässäni tehnyt istutushommia tammikuun ensimmäisenä päivänä. Eilen tein. Joulukuussa oli kaksi lumijaksoa, jotka molemmat loppuivat lyhyeen. Joulun aikaan satoi vettä päivästä toiseen ja lämpötila oli nollan yläpuolella myös öisin. Luonto on hienon näköinen ruskean ja harmaan eri sävyineen, mutta nurmikot loistavat kirkkaan vihreinä. Muistan, että 70-luvun alussa näin sellaista tähän aikaan vuodesta Pohjois-Euroopassa ja se tuntui silloin uskomattomalta.

Päätin kokeilla onnistuuko joulukukkien istuttaminen puutarhaan. Keväällä on kiva seurata, miten kävi.

 

Istutin kukkivan jouluruusun. Lehdet kuuluvat paikalla jo muutamia vuosia kasvaneelle jouluruusulle, joka kukki koko menneen syksyn. Sain ihastella sitä muutaman kuukauden, kunnes aivan viime päivinä peurat lopulta pistivät kukat poskeensa. Aikaisempina vuosina se on tapahtunut heti kukinnan alettua. Jouluruusut on tässä istutettu pallohortensiapensaiden alle.

 

 

Hyasintit istutin syreenipensaan juurelle. Keväällä nähdään nouseeko sipuleista uudet lehdet ja kukat. Tyykkääköhän peurat tästä kasvista.

Tutkin tarkoin perennapenkkejäni ja etsin mahdollisia kasvun alkuja. Niitähän löytyi. Tämä on loppukesästä istutettu valkoinen bellis, joka on tehnyt yhden nupun. Muissa belliksentaimissa ei ollut nuppuja.

Valmiina talveen ja uuteen kevääseen

Tänä vuonna on ollut hieno syksy, Tähän mennessä täällä etelärannikolla ei ole satanut kertaakaan lunta. Pari muutaman päivän pakkasjaksoa  on ollut. Aurinko on paistanut silloin tällöin niinkuin tänäänkin. Sadettakin on saatu ihan sopivasti.

Syksyn aikana on ollut monta puutarhatyöhön innostavaa viikonloppua ja olenkin tapani mukaan katkonut perennat sitä mukaa, kun ne ovat muuttuneet täysin kuolleen näköisiksi ja minun silmääni epäsiisteiksi pehkoiksi. Pitemmät perennat olen katkonut  latvasta alkaen vähän kerrallaan pitkäteräisillä saksilla ja antanut roskien pudota kukkapenkkiin. Olen jättänyt kaiken penkkiin maatumaan.

Kuva on otettu tänään. Puutarhani näyttää nyt ihan samanlaiselta kuin se tulee olemaan lumien sulettua keväällä.

Olen valmistautunut seuraavaan puutarhakauteen myös huoltamalla kumisaappaani ja leikkaavat puutarhatyökaluni. Saappaat pesin mäntysuopavedessä harjalla ja hieroin pintaan kumijalkineille tarkoitettua hoitoainetta. 

Leikkaavat työkalut sain huoltaa asiantuntijan opastuksella. Osallistuin tällä viikolla Hyötykasviyhdistyksen Länsi-Uudenmaan alaosaston jäseniltaan. Ilta oli järjestetty Fiskars-yhtiön Billnäsin tehtaalle. Mukana oli kymmenkunta jäsentä. Kaikki saivat tuoda omat työkalunsa mukaan. 

Yhtiöstä oli mukana kolme tuotekehityksen parissa työskentelevää henkilöä, joista jo eläkkeelle jäänyt, 41 vuotta tehtaalla työskennellyt Veikko Mäkipelto näytti jokaiselle kädestä pitäen, miten teriä viilataan oikein. Veikon, muotoilija Heli Säden ja tuotesuunnittelija Sami Lyytikäisen johdolla meillä oli myös mahdollisuus kiertää tuotantotiloissa ja nähdä työkalujen valmistusta.

Saimme  tutustua  leikkaavien työkalujen malleihin. Totesin, että tarvitsen uusia saksia, mutta en ole vielä varma valitsenko sakset paksumpia oksia varten vai hankinko hyvin pitkävartiset ohuempia varten. Kumpiakin tarvitaan, mutta toistaiseksi aika vähän minun puutarhassani. Teroituksen jälkeen vielä öljysin työkalujen terät ja nivelet. Lupasin itselleni, että hoidan teroitusta tästä lähtien tiheämmin,  useita kertoja kesässä.

Puutarhan ruska

Tänään päivä alkoi harmaana ja sateisena. Puutarha näyttää ruskealta ja apealta. Mutta vielä viikko kaksi sitten se oli harvinaisen värikäs. Tänä vuonna ovat kaikki todenneet, että ruska on Etelä-Suomesssa ollut erityisen hieno. Se näkyi myös omassa puutarhassani. 

Huomenna aion alkaa raivata puutarhastani kuolleita perennoja ja pudonneita lehtiä. Keväällä on heti siistiä, kun perennapetkit paljastuvat lumen alta. On ihanaa kulkea nenä maassa ja tutkia pikkiriikkisiä kasvien alkuja.

Olen istuttanut lisää sipuleita ja kaveriltani saatuja perennoja. Olen myös antanut syyslannoitetta, jotta kasvit selviävät paremmin talven rasituksista. Siemeniäkin olen kylvänyt moneen penkkiin. Jo nyt tuntuu kivalta odottaa kevättä.

Verikurjenpolvi on muuttunut tummanpunaiseksi ja keltapäivänlilja kullankeltaiseksi.

 

 Angervopensaat ja etualalla kasvava maksaruoho loistavat punaisina.

Pation pylväitä pitkin kiivenneen humalan olen jo poistanut, kun se kuivui ruskeaksi ja rumaksi.

 Kaverilta saatu kulahtanut tuoli löysi heti paikkansa. Tähän paistaa aurinko iltapäivällä.

 Puutarhamajani on jatkuva kuvauskohteeni.

 Talon väri sopii ihanasti tähänkin vuodenaikaan.

Hopeanvärisit kanervat pation kaiteella tuovat viileän värielementin ruskan joukkoon.