Puutarhani vuosi 2015

Tämä puutarhavuosi on ollut poikkeuksellinen. Nilkkani murtui pahasti huhtikuun lopulla, jouduin pitämään kipsiä kolme kuukautta enkä saanut kahteen ensimmäiseen astua jalalla lainkaan.

Puutarhani ei kuitenkaan onneksi muuttunut sotkuiseksi viidakoksi, koska olin tehnyt täydellisen putsauksen jo syksyllä ja jo maaliskuun alussa hoitanut sen tiptopkuntoon sekä levittänyt kompostoitua hevosenlantaa pensaille ja perennoille. Suurin murheeni oli, etten päässyt puutarhaan kuljeksimaan ja taimenalkuja katselemaan. Suurinta osaa perennapuutarhaani kiertää penger, johon olen useaan kohtaan tehnyt kivistä portaat. Ne eivät ole turvalliset kyynärsauvoilla kuljettavaksi. Kesän aikana minulle kuitenkin tehtiin yhteen kohtaan turvalliset portaat puukehikolla, joten juhannuksen aikoihin pääsin lopulta alas.

Onneksi minulla on puutarhan hoidosta innostuneita ystäviä, joilta pyysin apua ruohoalueiden leikkaamiseen. Niinpä viidakkoa ei päässyt syntymään ja ikkunasta kaikki näytti hienolta. Eräs ystävistä kylvi yrttejä talon vieressä oleviin laatikoihin. Muista hyötykasvisuunnitelmista piti luopua, koska en ollut kykenevä kasteluhommiin. Sen kuitenkin luonto hoiti hyvin kesän aikana, mutta sitähän ei voinut tietää etukäteen.

Edellisenä kesänä istuttamani ja kylvämäni kukat kukoistivat ilman minun hoitoakin.

Kesän edetessä minua ei pidätellyt mikään puutarhahommista. Niinpä olen kurkotellut kyynärsauvojen varassa kitkemässä perennapenkkejä terveyteni uhalla. Heinäkuun lopulla kylvin kasvilaatikoihini siemeniä, joista osa kasvoi syötäväksi, osa ei itänyt lainkaan. Loppukesällä olin uudistamassa joitakin perenna-alueita ja syksyllä tein normaalit syystyöt. 

Nyt odottelen innolla ensi kesää ja toivottavasti normaalia puutarhaelämää.

Vuoden ensimmäinen puutarhapäivä

Tänään tein ensimmäistä kertaa puutarhatöitä tänä vuonna. Koskaan en ole tehnyt niitä näin aikaisin. Vaikka lumi on ollut kokonaan poissa puutarhastani ainakin viikon, ei siellä ole märkyyden takia voinut tehdä mitään. Melkein koko ajan on satanut ellei kunnolla niin ainakin tihkua.

Olin päättänyt jo talvella leikata kokonaan alas pallohortensian, koska tykkylumi oli painanut oksia useaan otteeseen. Viimeksi leikkasin sen kolme vuotta sitten.

Krookukset ovat olleet näkyvillä jo muutaman viikon. Samalla alueella on myös tulppaaneja, mutta ne tulevat myöhemmin. Huomenaamuna aloitan laimennetun pissan pirskottelun peurojen karkottamiseksi.

Nämä narsissit olen istuttanut viime syksynä. Uudet nousevat aina vähän aikaisemmin kuin vanhat istutukset.

 Vuoden ensimmäinen kahvihetki puutarhatöiden lomassa ulkoilmassa.

Teki myös mieli kaivella heinänalkuja, kun ne tulevat heti näkyviin ja irtoavat kosteasta maasta hyvin.

Putsasin pois kaikki jouluun liittyvät kuusenoksaviritelmätkin ja ladoin oksat metsän reunaan rakentamiini lahoaviin penkereisiin.

Aurinko lämmitti niin, että puuhatessa tuli hiki.

puutarhani talvi

Syksy sujui jo vanhaan malliin kuolleitten perennoitten katkomisella, lehtien haravoimisella, uusien kukkasipulien istuttamisella sekä kompostin rakentamisella kesän aikana kertyneistä puutarhajätteistä, kuolleista lehdistä, talouskompostorin tuotoksesta ja tuoreesta hevosenlannasta. Puutarha on täysin valmis uuteen kevääseen. Kellarissa on myös valmiina muutamia multasäkkejä ja runsaasti kompostoitua hevosenlantaa saaveissa. Viime kevät tuli niin varhain, etteivät kaupat olleet varautuneet tavallista aikaisemmmin alkaviin puutarhatöihin. Nyt minä olen varautunut, jos käy samalla tavalla.

Juuri ennen joulua satoi runsaasti lunta ja maisema muuttui postikottimaisen kauniiksi, samoin oma puutarhani.

Hyötykasvitarhani näyttää hurmaavalta lumen kuorruttamana. Lumi paljastaa myös, että olen saanut kiinnitettyä pystytolpat suhtkoht suoraan. Siinä ei ole omaa silmää häiritseviä vinoja linjoja kuin nimeksi.

Mäkimeirami pysyy tanakasti pystyssä koko talven, joten jätän sen aina katkaisematta.

Kuvien lumi on jo sulanut ja välillä maa on ollut ihan paljas. Viime yönä satoi taas runsaasti lunta ja tänään puutarha näyttää ihan samalta kuin kuvissa.

Nyt vaan kevättä odottelemaan siemenluetteloita tutkien ja puutarhakirjoja lukien.

Hyötykasvitarhani on ihana

Uudella hyötykasvitarhalla kaikki kylvökset kasvavat runsaina ja vehreinä. Heinäkuussa on ollut paljon hellepäiviä ja vain muutama sade, ei kuitenkaan yhtään kokonaista sadepäivää. Olen kastellut taimilaatikot perusteellisesti kahdesti ja kosteus tuntuu pysyvän hyvin.

 

Kuvien ottamisen jälkeen on laatikoista korjattu kaikki pinaatti ja tilli sekä osa lehtikaalista. Kasvamassa ovat edelleen punajuuret, pavut, herneet ja loput lehtikaalit. Lisäksi laatikoissa on kehäkukkaa ja pienikukkaista samettiruusua.

Lehtisalaattia, rukolaa, mangoldia ja yrttejä kasvaa jo aikaisempina vuosina tehdyissä laatikoissa.

 

harjaneilikka kukkii puutarhassani siellä sun täällä

Helteistä aurinkosäätä on kestänyt viikon ja puutarhani on kuiva kuin se ei olisi nähnyt vettä viikkoihin. En kuitenkaan kastele perennojani. Kasvitarhaani olen kastellut yhden kerran ja toivon, että syvä kasvualusta ja pohjalla oleva savi pitävät sen tarpeeksi kosteana.

Viikon aikana ovat useat kukkalajit puhjenneet kukkaan. Harjaneilikkaa olen onnistunut kylvämällä saamaan sinne sun tänne ja siitä olen mielissäni.

Verikurjenpolvi, jota  myös on monissa kukkapenkeissäni, on jo kukkinut useita viikkoja.

 

Uusi perenna puutarhassani on suloinen helokki, joka onneksi leviää tehokkaasti. Syksyllä aion tehdä sille lisää tilaa vähentämällä jättipoimulehteä, joka on myös kova leviämään. Naapurini Erja saa sitä sitten omaan puutarhaansa. 

Keväällä unohdin kokonaan kuvanneeni puutarhan kukkimista. Lisään tähän nämäkin ihanat kuvat.

Nämä kevätesikot on kuvattu 22.5. Ihanasti pilkottavat lemmikit ja skillat muiden kasvien joukosta

 

Nämä tuoksuvat narsissit istutin puutarhaani viime syksynä.

Tulppaanit laitoin myös viime syksynä varta vasten paikkaan, johon tulee aina lemmikkiä. Näin kaverini Annan puutarhassa tällaisen kombinaation ja halusin sellaisen omaanikin.

Olen perustanut hyötykasvitarhan

Olen rakentanut puutarhaani toistakymmentä vuotta, mutta hyötyviljelyni on rajoittunut marjapensaisiin ja hedelmäpuihin. Peurojen lähes jokaöinen vierailu puutarhassa on saanut minut lykkäämään hyötytarhan rakentamista. Viime tammikuussa tein päätöksen: tänä kesänä rakennan kasvilaatikot ja sijoitan ne marjapensaiden lomaan verkkoaitauksen sisään. Nyt se on tehty.

Rakensin taimilaatikot puretuista seinälaudoista, joita olen varastoinut useita vuosia. Laatikoiden koon määräsin kaveriltani saamieni ikkunoiden mukaan, jotta voisin varhain keväällä laittaa lasikannet päälle. Käsittelin määrämittaan sahatut laudat tervaseoksella (1 osa hautatervaa+1 osa pellavaöljyvernissaa+1 osa havupuutärpättiä). Rakensin laatikot kahden laudan korkuiseksi eli n. 40 cm korkeiksi ja vuorasin sisäkyljet paksulla läpinäkyvällä muovilla. Laatikoiden paikoilleen asettaminen oli haaste, koska pihani on kalteva ja halusin lisäksi, että kuljet ovat linjassa toistensa kanssa. Laatikot muodostavat n. 3 x 3 metriä suuren alueen kyljet ja ovat alueen kulmissa. Täytin suodatinkankaalla pohjustetut laatikot kolmella maa-aineksella: pohjalle savea, sitten karkeaa kompostia ja lopuksi puutarhamultaa säkistä. Kylväminen tapahtui toukokuun viimeisenä päivänä.

Siemenet olivat jo itäneet, kun sain aikaiseksi verkkoaidan alueen ympärille. Kiinnitin pystytolpat laatikoiden kylkeen ruuveilla ja verkon tolppiin nippusiteillä. Kulkuaukkoa varten piti juntata maahan yksi tolppa. Sain aitauksen valmiiksi juuri ennen juhannusta. Olen niin tyytyväinen suoritukseeni, että suorastaan lähden lentoon.

 

Taimilaatikoita on neljä kappaletta ja jokaisessa aitauksen kulmassa on laatikko. Niiden väliin jää pieni nurmikkoalue, kolme karviaispensasta ja yksi pieni omenapuu sekä kukkia, jotka olivat omenpuun alla. Kukka-alueen voin käyttää ensi vuonna hyötyviljelyyn, kukat voin siirtää muualle.

Laatikoihin olen kylvänyt pinaattia, tilliä, herneitä, lehtikaalia, pensaspapua, punajuurta, kehäkukkia ja kääpiösamettikukkaa. Ahdasta taitaa tulla, kun taimet pääsevät kunnolla kasvuun.

Lähellä talon ulko-ovea on vielä kaksi taimilaatikkoa yrteille. On kätevää noutaa niitä sieltä keittiöön ruokaa tehdessä. 

Tämä vuosi on hyötyviljelyn suhteen vielä kokeilua ja opettelua. On tosi kiva tehdä jotain uutta.

puutarhani kevät ja alkukesä

Blogini toimii itselleni päiväkirjana ja niinpä raportoin tähän lyhyesti tämän kevään ja alkukesän tilanteen. 

Kevät ja kasvukausi alkoi epätavallisen aikaisin. Talven aikana maa oli muutaman kerran täysin lumeton ja puutarhastani oli kaikki lumi sulanut maaliskuussa. Harmi, etten kirjannut tarkempaa päivämäärää. Kasvu alkoi jo huhtikuussa, jolloin olisin halunnut levittää kompostoitua hevosenlantaa perennapenkeilleni. Sitä vaan ei ollut mistään saatavissa ennen toukokuun loppua. Muutenkaan kaupat eivät olleet varautuneet aikaiseen sesonkiin, joten multaakaan ei ollut tarjolla oikean aikaan. Se ei kylläkään puutarhaani haitannut, mutta työintoa olisi ollut ja  tuntui turhauttavalta, ettei päässyt mielipuuhiinsa toden teolla.

Toukokuun säät olivat kesäiset ja välillä helteisetkin. Perennat kasvoivat hyvin ja puutarha tuntui olevan aikataulussa kaksi viikkoa edellä. Kesäkuun alussa alkoi kuukauden kestävä erityisen viileä ja sateinen jakso, jolloin luonto palautui aikataulussaan normaaliin tilaan.

Heinäkuu toi tullessaan kesäiset olosuhteet. Viileiden säiden ja runsaan vedentulon ansiosta alkukesän perennat ovat kukkineet pitkään ja runsaina.

Verikurjenplvea, ketoneilikkaa, akileijaa, ahomansikkaa. Kevätesikot ovat jo aikaa sitten kukkineet ja kurjenkello vastaa valmistautuu siihen.

 

Ajuruohoja, maksaruohoja ja mäkimeiramia, vuorenkilpeä. Ruskoliljat ovat jo kukkineet, joutuivat kylläkin peuran suuhun ennen kukinnan loppua.

  

Jättipoimulehden väri on ihanan limenvihreä. Kallionauhus kukkii vasta syksyllä, mutta sen lehdet poikkeavat kivasti vöäriltään muusta kasvustosta.

 Yleiskuva puutarhasta on ihanan runsas ja vehreä.

Nurmikolle on kasvanut niin kaunis päivänkakkara-alue, että olen jättänyt osan alueesta leikkaamatta. Se on jatkanut kukkimistaan viikosta toiseen.