Komposti levitetty puutarhaan

Eilen ja toissapäivänä oli ihanteellinen sää puutarhahommiin. Aurinko paistoi, ei tarvinnut kuitenkaan hikoilla häiritsevästi ja kiusalliset itikat ovat vielä heräämättä.

Olen vuosien harjoittelun jälkeen oppinut hallitsemaan kompostoinnin. Viime keväänä rakensin uuden kolmiosaisen kompostikehikon edellisen vuonna 2002 rakentamani jo pahasti kallistuneen tilalle. Nyt osasin jo tehdä paremman ja välttää ensimmäisellä kerralla tekemäni virheet. Tämä ei tulee kallistumaan yhtä helposti. 

Koko kesän keräsin yhteen kehikon osaan puutarhatöiden jätteitä ja syksyllä siirsin sen toiseen osaan kerroksittain keittiökompostorista tyhjentämäni tavaran, hevosenlannan ja vastaharavoitujen syksyn lehtien kanssa. Koskaan aikaisemmin ei kompostini ole ollut levittämisvalmis näin nopeasti. Tähän aikaan se on aina ollut myös umpijäässä. Nyt kasan päälimmäinen tavara oli vielä maatumatta ja siinä oli jäätyneitä laattamaisia kohtia, jotka irtosivat helposti talikolla.

Maatumattoman tavaran siirsin alasleikkaamani Hansaruusun pohjalle ravinteeksi ja estämään kiusallisen pitkän heinän kasvamista. Jäiset laatat sain hyvin sijoitettua pensaiden välikohtiin. Siinä ne sulivat jo päivän aikana. Alempana oli täysin sulaa ja tosi hienosti maatunutta ainesta, jota levitin marjapensaiden juurelle ja jolla sain myös paranneltua monen perenna-alueen tilaa. Nyt on kompostikehikkoni tyhjä.

Sinivuokot ovat nyt lauantain sateen ja sunnuntain auringonpaisteen edistämänä puhjeenneet kukkaan. Olen jo muutaman vuoden hoitanut aluetta, jossa kasvaa myös pieniä haapoja ja korkeata heinää Leikkaan loppukesällä  heinän alas ja haravoin sen pois, jotta sinivuokot tulisivat paremmin esiin keväällä. Tuntuu, että niitä nyt enemmän kuin ennen alueen hoitamista. Tai sitten ne vaan näkyvät paremmin. 

Puutarha näyttää vielä yleisesti tosi ruskealta, joten täytyy keskittää huomio pieniin sipulikukkatupsukoihin. Peurat tuhosivat krookukseni pääsiäisen jälkeen, mutta onneksi pensaiden alla on toinen ryhmä, joka on nyt täydessä kukassa.

Lumikellot kukkivat edelleen ja ovat säästyneet toistaiseksi peurojen sorkilta. Kellojen takana on runsaasti viime syksynä istutettujen narsissien alkuja, mutta valitettavasti alue on peurojen kulkureitille. Narsisseja peurat eivät syö, mutta tallominen on yhtä iso riesa.